Vuorella viini

Tämäkin laulu on Kreikka-sarjaa. Tämän kirjoitin tavallaan vahingossa, kun päätin tehdä ystävilleni tupaantuliaisiksi laulun. Mollivoittoinen lauluntekotapani kuuluu tässäkin, vaikka laulun a-osa onkin duurissa. Ettei tuo pieni kipuilu olisi päässyt käsistä karkaamaan, on heti muistettava valaista, että kertosäe sentään kääntyy mollin puolelle. Sanat eivät kuitenkaan ole mitenkään masentavat, vaan huokuvat kohtuullista optimismia  olematta kuitenkaan liian  valoisat. Siihen minä en ilmeisesti kykene laisinkaan. Lukuun ottamatta levyn ensimmäistä biisiä, nämä kaikki ovat kyllä melkoisen raskaita. Tässä kuitenkin maalaillaan toiveita, niitä asioita, joita ihminen kaipaa.

Laulun sävelten ja sointujen valinta kävi yllättävän helposti. Lähdin kuljettamaan vasenta kättä pianon koskettimilla alaspäin ja etsin biisille sopivia sointuja. Jatkossa tein samaa, mutta kuljetin bassoa ylöspäin ja tähän sinänsä hyvin yksinkertaiseen kulkuun oli sitten suhteellisen helppo keksiä sopivia sointuja. Tämä oli sillä kertaa helppo homma ja valmistui laulettavaan kuntoon aika nopsasti. Melodia lähtee korkealta ja sen kanssa saa laulaessa olla tarkka, ettei lähde huutamaan, koska nimenomaan on tarkoitus, että laulu on herkkä ja sydämellinen.

Tom Ridberg oli lopulta mies paikallaan näiden sovitusten teossa. Jouset soivat uljaasti ja sopivat hyvin tähän lauluun, vaikka oma ajatukseni viulujen osuudesta oli kyllä ihan toisenlainen. ”Riddo” on kuitenkin jo tätä sovitusta tehdessään ollut hyvin ajan tasalla ja on myös osannut ajatella – joko tarkoituksella tai vahingossa – ajan kulkua. Vaikka tämä sovitus on tehty 90-luvun lopulla, on se edelleen tämän ajan musiikkia ja tuskin koskaan vanhenee.